torstai 1. joulukuuta 2011

Euroviisuista mielipiteitä?

Meikäläinen haluais tietää, että mitä Euroviisut kullekin teille merkitsee? Vai merkitseekö mitään, ja miksi näin? PERUSTELUJA!

Mää oon aina seurannut Euroviisuja siinä mielessä, että löytyisipä sieltä jotain uutta ja ihanaa. Uusia hyviä biisejä ja uusia ihania artisteja. Suurin osa esiintyjäkappaleista ei ole hirveän uutta, tai ainakaan ihanaa. En ole koskaan oikein ymmärtänyt, miksi ihmeessä Euroviisuissa ollaan nii megashowna ja jumputijumputi. Miksei ihmiset lähetä kilpailuihin oikeita, normaaleja ihmisiä? (hups.. ) On siis tullut vähän naureskeltua joillekin kappaleille ja esiintyjille.. Esimerkkinä tästä tulee mieleen Kreikan S.A.G.A.P.O.: http://www.youtube.com/watch?v=GWDU9ZWMoEw . Tämä hauskuutti meitä teini-ikäisiä vuonna 2002, mutta juuri sen takia sitä sitten luukutettiinkin ihan kunnolla. Käsitykseni Euroviisuista kuitenkin muuttui lauantaina. Jokin avasi silmäni, mutta mikä? Huuuuu tu-tum-tu-tum-tu-tum.

Saatiin lauantaina 26.11 MOOBSin Sussun kanssa kunnia liittyä Euroviisuklubin pikkujouluihin Helsinkiin. Oltiin aivan yyberinnoissaan, koska eihän meille ole ennen tämmöstä tilaisuutta tullut! Kaks Pohojosen tyttöä isossa maailmassa. Kyllähän siinä ratikalla seikkailtiin ja tarkastajia säikäheltiin. Loppuen lopuksi kuitenkin pääsimme perille bailuihin, ja voin vain sanoa: olipa kyllä mieltäpiristävät pirskeet!

En oikein tiennyt mitä odottaa näiltä pikkujouluilta. Pelotti, kun pirskeistä en alunperin tuntenut kuin ystäväni Marin. Häntäkään en ollut nähnyt aikoihin! Mieltä myös askarrutti, että mitähän nämä tyypit tykkää meidän "Johnnystä" ja MEISTÄ. Mutta voi juma, turhaanhan sitä pelkäsi. En tiennyt, että suomalaiset voivat olla niin lämpimiä, ihania ja hyväksyviä ihmisiä(en tarkota loukata kettää, yleistän tässä vaa vähän;). Uskon, että jopa ilman alkoholia, meille olisi tultu juttelemaan. NII-IN! UNBÖLIIVOPOL!

Juhlissa laulu raikas, ihmiset esittivät omia versioitaan Euroviisuesiintyjistä, kaikki hurrasivat, miehet oli naisia, miehet oli naisellisia, miehet oli miehiä! Oli mahtavaa huomata, miten oikiat Euroviisufanit kokevat Euroviisut. Myöhään illalla oli Euroviisudisco, jossa tyypit(myös me uskaltauduttiin välillä mukaan) bailas Euroviisubiisejä vuodelta 1900miltä-tahansa. He tiesivät miltä vuodelta biisi oli, kuka esitti, miten movesit meni ja miten sanat meni. Tässä kohtaan siis tajusin: heille Euroviisuissa on kyse juuri siitä showsta, meiningistä, biisin tanssittavuudesta ja oudosta omaperäisyydestä. Näistä asioista, joita itse just ihmettelee.

Kun kohtasi tämän uuden maailman, tuli mieleen, että miten paljon Euroviisuista voisi nauttia enemmän, jos osaisi arvostaa kilpailua samalla lailla kuin nämä tapaamani henkilöt. Loppuen lopuksi, eihän kaiken tarvi olla niin uutta ja supererilaista. Kyllähän tota uutta musiikkia tulee radiostakin koko ajan ja keikkoja voi käydä katsomassa miten ite tykkää. Miksi ei siis antaisi Euroviisujen olla sellainen, millaiseksi se on kehittynyt? Jos voi tuoda niin monen ihmisen elämään iloa, niin miksi sitä muuttamaan! No, tämä vain ajatuksena. En kuitenkaan muuttunut näin radikaalisti, vaan toivon, että MOOBS äänestettäis Euroviisuihin juuri sen takia, että se tois vähän uutta energiaa peliin. ;) Mutta eihän sekään väärin ole: antaa Ruotsin hoitaa hittipoppipuoli ja me mennään tällä? Kompromissi = paras missi!

Lopuksi haluan linkittää mun kaikkien aikojen lemppariviisuja ja lähettää terkkuja ja pusuja viisulaisille: KIITOS ihanasta illasta! Nauttikaa näistä:

Les Fatals Picards
http://www.youtube.com/watch?v=P4VcSQE7DXg&feature=related


Islanti 2011 (Myös Koop Arposen suosikki viime vuonna, pusipusi call me)
http://www.youtube.com/watch?v=rY2l00PC0JA


Sébastien Tellier
http://www.youtube.com/watch?v=A0D0ZxjpbkM

(Ps. Olispa Ville Eetvarttiki ollu pailaamassa. Uuuh aah.)

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

UMK!

HELOU!

Noniin. Nyt kokeillaan uudestaan tätä aktiivista blogikirjoittelua. ;) Oon tunnettu siitä, että innostun sekunnissa ja samassa kyllästyn. Mutta nyt aion olla vahva. I will survive!

Tänään mamman musakulumassa Uuden Musiikin Kilpailu ja Mamin top 5! Olen hiukan järkyttynyt, kuinka paljon kliseisyyttä tähänkin kilpailuun on saatu mahdutettua. TOP viiden keksiminenkin teki tiukkaa. Nämä top 5 biisiä ovat kuitenkin erittäin hyviä! Eivät ehkä Euroviisuihin tarkoitettua, mutta uutena musiikkina ihastuttavia. (Ja ei, en ole mahduttanut tähän listaan MOOBSia. Sen arvostelun jätän ihan muille.)


5. Ville Eetvartti: "Lasikaupunki"
Voi EETVARTTI! Olit vielä söpömpi livenä kuin kuvissa! Tiedän, kuulostaa mahdottomalta, mutta eheiii ole. Tämä biisi ei jää soimaan mun päähän, mutta aina kun tätä kuuntelee, nii kyllä tykkää. Ville Eetvartti sulattaisi Euroviisukansan sydämet, mutta suomen kielellä ei Euroviisuja MIELESTÄNI voiteta. Tahtoisin kyllä kuulla lisää Eetvarttia! Jopa levyllisen! Kunhan laatu pysyy samana.
Biisi+fiilis: kiihkeä päiväuni.


4. Fatima Koroma: "Different Coloured Socks" 
Ihana hengailubiisi! En Fatiman laulutyylistä tykännyt pahemmin Idols -aikoihin, mutta tämä biisi on erittäin valloittavasti laulettu. Biisi toisi väriä Euroviisuihin, mutta ei kuitenkaan jäisi kenenkään mieleen.
Biisi + fiilis = syysaamu, Pispala, Mate tee.

3. Seamus: "Like Soldiers Go"
Oi mikä naisääni. Tällaista musiikkia kaipaisin Suomelta enemmän. Näkisin Seamuksen kansainvälisillä markkinoilla. En tiedä, ovatko jo siellä vai mikä on bändin historia. Ihana kertosäe yllättää täysin! Tykkään kovasti biisin rummuista ja stemmoista. Oih Seamus, olet ihana. Tällä biisillä tuotais viisuihin näyttöä suomalaisten musiikillisista taidoista.
Biisi + fiilis = Magyar punkku ja nousuhumala.

2. Stig: "Laululeija"
Tätä en lähettäisi Euroviisuihin, mutta tämän lähettäisin Mamiviisuihin! Tässä biisissä on hyvä esimerkki siitä, miten pieni soitannollinen juttu voi tuoda paljon väriä biisiin: vihellys. Kappaleessa on (tottakai) hyvät sanat ja vähän harmittaakin, että tässä on käytetty ammattilaissanoittajaa. Miksei ihmiset tee biisejä ja sanoituksia itse?? Jos siihen ei pygee nii ei kandee stygeee!
Biisi + fiilis = Oulun kuluma ja kuppi kaakaota.

1. Freeman & Uusi Fantasia: "Noitanainen"
Freeman rules! Voi noitanainen kuinka sua bailaan. Tämän biisin lähettäisin suoraan Bakuun! Autotunet helvettiin ja modulaatiot täpölle! RU LES. (paitti c-osa voisi olla vähän mielenkiintoisempi) RUUUULES. Tätä mää tulitan 24/7. Seksiman sheikittää Suomen voittoon.
Biisi + fiilis = BILEET!! MEIKÄNAINEN

Uuden Musiikin Kilpailu oli hyvä uudistus Euroviisuja varten, mutta eikö oikeasti ollut enempää mielenkiintoisia biisejä 540 joukossa? Tässä vaiheessa voin kertoa, että MOOBSilla lähdimme alusta asti hakemaan Euroviisuihin pääsyä. Ja sitä varten tarvimme siis teidän tykkäyksiä ;) eliiiii http://satumaa.yle.fi/umk/kilpailijat-2012/moobs-johnny JA http://www.facebook.com/MOOBSband . <3

Pistäkäähän ihmiset omia TOP 5 listoja tulemaan!


Terkkuja pressistä!

maanantai 20. kesäkuuta 2011

Amy Winehouse -mitä ihimettä?

Brittiläinen soul-laulaja Amy Winehousehan on tunnettu huumesekoiluistaan. Ehkä tunnetumpi niistä, kuin hittilevystään Back To Black. Harmittaa, että niin lahjakas nainen voi olla niin sekasin! Back To Black on ihan mahtava albumi. Mutta siihen se Amyn suursaavutus tais jäähäkki.

Tällä kertaa Amy sekoilee Serbiassa. Iltalehden mukaan nainen oli tämän kuun alussa päässyt pois vieroituksesta. Valmiina comeback -kiertueelle. Kyllä. Säälittää kaikki ne ihmiset, jotka makso tuommosesta ripulista. Ei ollut varmaan mikkään halvin keikka. Miks ihmeessä hänet edes päästettiin lavalle? Jos itte oisin ollut keikkajärjestäjä, nii oisin lähettäny akan takas rehabbiin ja palauttanu rahat takas yleisölle. NO, ehkä se ei olis niin helposti käyny..

Vuonna 2007 Amy perui hänen Provinssirock -keikkansa. Olin silloin fani, joten meinasin matkata Seinäjoelle ihan vain nähdäkseni ihanan Amy Winehousen: olis kyrsiny. Winehousen korvasi Sturm und Drang. :)) Jeph. Mitä ihmettä.

"They tried to make me go to rehab but I said 'no, no, no'" Uskokaa jo!

sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

Ensirakkaus+rakkaus+Ed Harcourt

Ahh, ensirakkaus. She fell into my arms. Olin 15-vuotias, kun tämä tapahtui. Ensirakkauteni oli poika, joka oli 4 vuotta vanhempi. Mutta suurempi rakkaus oli tämän pojan antama lahja: tutustuttaminen Ed Harcourtiin. Tätä rakkautta on koeteltu, mutta aina se on myrskyt kestäny ja sen myötä vahvistunut. Kaikesta ei olla oltu samaa mieltä, mutta ehdoton kliimaksi meidän suhteessa oli Edin syksyllä antama keikka Helsingin Tavastialla. VIHDOIN pääsin paikalle! Ja se kannatti. En oo koskaan nähnyt ketään nii karismaattista ja tunteita herättävää taiteilijaa. Olin niin onnellinen.


Jotta Edin keikasta pystyi nauttimaan, täytyi ehdottomasti tuntea hänen musiikkinsa. Itsellä Edin musiikkiin liittyy paljon muistoja, siksi hänen kappaleensa ovat niin tärkeitä mulle. Rakastan eniten Edin ensimmäisiä levyjä
Maplewood, Here be Monsters ja From Every Sphere. Maplewood on aivan älyttömän tunnelmallinen ja lämminsoundinen EP. I've Become Misguidedin laulusoundi on jotain mahtavuutta: aivan älyttömät suhinat taustalla, mutta just huippua. Here Be Monsters jatkaa tätä luonnollista soundimaailmaa, mutta kehittyneemmin (enää ei pahemmin suhise). Here Be Monsters -albumi on mun kesäyö-albumi. Kuuntelin sitä viimeiset teinivuodet aina aamuyöhön saakka ja unelmoin Edistä, prinsseistä ja sammakoista. Oijoi. Ehdoton helmi tällä albumilla on She Fell Into My Arms. Siihen kappaleeseen ei kyllästy! Ei sitten millään. From Every Sphere toi sitten mukanaan piristysbiisit Bittersweetheart ja All Of Your Days Will Be Blessed. Ja ihanan tunnelmallinen ja lämmin soundimaailma jatkui. Voi ED, miten äänesi voikaan olla niin pehmeä ja kiihkeä!

Sitten alkoikin minun ja Edin rakkaus rakoilla. Arvostus Edin kappaleita kohtaan ei ole koskaan horjunu, mutta Strangers albumin sovitukset eivät olleet enää pahemmin mun mieleen. Mihin katosi pianovoittoiset sovitukset? Mihin katosi se tunnelmallisuus ja lämpö? Tilalle tuli normisettiä. Normipoppia. Biisit eivät enää saaneet arvoistansa kohtelua. Ehkäpä syynä oli isomman yleisön tavoittelu.. Mulle ei kelvannu! Mutta seuraava albumi The Beautiful Lie olikin sitte jo parempi. Piano ja yksinkertaisuus soittimissa palasi pääosiin, mutta nyt tehokeinona käytettiin valtaisaa kaikua. Albumi on täynnä ihania kappaleita, joita sovitus ei onneksi raatele. Rytmiikka ja rytmisoittimet nostaa arvostusta. Whirlwind in D Minor saa mut aina ihastumaan. Rain On The Pretty Ones -voi itku!

Uusin albumi Lustre on vielä mulle vähän arvoitus. Suurin osa kappaleista iskee, mutta sovitukset ei (poikkeuksena Church Of No Religion ja Heart Of A Wolf). Arvostan kuitenkin Edin taitoja tehdä, soittaa ja tuottaa kappaleet itse. Ed on ottanut todellakin ohjat omiin käsiin. Hän on älyttömän lahjakas ja SEKSIKÄS mies, jonka tämä tyttö ottas omakseen in a second! UUUH ja OOH. Mitä vaan voi odottaa Ediltä, mutta mitä vaan hän tulevaisuudessa tuottaakaan, niin tämä rakkaus on ikuista. XOXO -mammagirl.


Mamman TOP 5 -biisit Ediltä:
1. She Fell Into My Arms
2. I've Become Misguided
3. Apple Of My Eye
4. I Am The Drug
5. Whirlwind In D Minor